Hevostelua

Olen nyt mennyt Redillä tällä viikolla pari kertaa harjoitellen kouluratsastusta ja parantamaan omaa ratsastustakin. On nyt menty taivuttelua, kulmissa ratsastamista, pohkeenväistöä, takaosalla työskentelyä, laukannostoja, siirtymisiä ja pysähdyksiä. Red on aivan ihana ratsastaa, mutta on myös vaativa ja herkkä. Hän on 1999 syntynyt täysiveriruuna, jolla korkeutta on 165 senttiä. Tykkään mennä Redillä, ja menenkin hänellä nyt aina välillä koulua ja Morganilla keskityn paljon enemmän esteisiin.  Kuvia keskiviikon tunnista alapuolella.

Menin perjantaina Anniella, kun Red oli varattu. Tommi meni Morganilla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ratsastin kyseisellä ponilla. Annie on tavattoman herkkä ja alkaa hermostua todella helposti, kun ei ymmärrä ratsastajan antamia apuja. Välillä olikin melkoista pakittelua, mutta muuten neiti oli todella hieno silloin. Menimme avotaivutusta, taivuttelua sisäänpäin ja ulkopäin, kulmissa ratsastamista ja laukannostoja. Tommi meni Morganilla todella hienosti laukannostoja ja kulmissa ratsastamista. Olimme molemmat tyytyväisiä tuntiin. Annie oli mukava poni, jolla on hieman haastetta. Olikin mukava kokeilla häntä tämän kerran.  Valitettavasti minulla ei ole tunnista kuvia…

Annie

Annie

Sunnuntaina menin Morganilla tunnille, jolloin harjoiteltiin laukkaa esteiden välissä. Morgan tyypillisesti vetää minua 6-0 esteillä ja tahtoo mennä kovaa, mutta esteiden hyppäämisessä ei ole kyse mennä kaahattaen, vaan tasaisesti, jolloin hevosen ohjaaminen on helpompaa ja ponnistuspaikat menevät kohdalleen. Aluksi mentiin puomeja hakien tasaista vauhtia, tämä meni aika hyvin. Seuraavaksi mentiin kolmen esteen sarjaa, jossa oli jokaisessa yksi laukka-askelväli.  Tuli tosi hyviä pätkiä, mutta välillä poni lähti käsistä eikä välit mennyt tasaisesti. Kuitenkin poni tuntui jo paljon paremmalta ja sain laukkaan enemmän hallintaa ja poni tuntui herkemmältä. Loppuun kohden meni tosi hyvin ja välit menivät todella hienosti. Loppuun sarjan viimeinen este korotettiin metriin ja poni meni sen täydellisesti. Olin tyytyväinen ratsastukseen ja etenkin poniin, mikä alkoi pikkuhiljaa kuunnella apujani esteitä hyppiessä.  Tästäkään tunnista ei ole kuvia…

Red <3

Kuulumisia loman jälkeen

Torstaina olin luokkaretkellä kansainvälisten kanssa suuntanamme Drayton Manor Park, joka on suuri huvipuisto useine vuoristoratoineen. Bussimatkalla hauskuttelin brasilialaisen hyvän ystäväni, ukrainalaisen ja saudi-arabialaisen ystävieni kanssa. Perille päästyämme oli ihan kiva sadekuuro, mutta ei se menoa haitannut, vaan ryntäsimme heti brasilialaisen, jemeniläisen ja ukrainalaisen kanssa vuoristoradoille.  Siellä oli kaikenlaisia muitakin laitteita ja kokeilimme aika monia. Itselläni on hirveä korkeanpaikankammo ja pelkään vuoristoratoja, mutta uskalluin kokeilemaan joitakin. Jotkut vuoristoradoista kauhistuttivat, joten en niiden kyytiin mennyt. Oli todella kiva päivä, vaikka satoikin aika paljon. Sain viettää aikaa ystävieni kanssa vähän muullakin tavalla kuin koulun ruokatauoilla.

Perjantaina minulla, iskällä ja Tommilla oli tunti. Menin Rololla, Tommi Morganilla ja iskä Shilolla. Claire piti meille hyppytunnin, jolloin minä luulin, että minun tuntini menee huonosti. Rolo on hieman laiskahko ja tykkää kieltää esteillä. Laukoissa ja pikkuesteillä poni yllätti minut positiivisesti kuuntelemalla apujani ja menemällä reippaasti eteenpäin. Tommilla ja iskälläkin meni hyvin. Esteitä korotettiin pikkuhiljaa ja minulle loppujen lopuksi tehtiin 110-120 sentin esteitä. Rolo hyppäsi niiden yli kuin raketti! Välillä tuli huonoja teitä esteille, kun en riittävän hyvin kannustanut ponia tai ohjasin poni liian myöhään esteille, mutta muuten minulle jäi hyvä mieli tästä tunnista ja poni oli Super tällöin! Tommilla ja iskällä oli muutamia ongelmia ja iskä lensi selästäkin, kun este oli liian iso hänelle ja Shilo veti jäätävän pompun. Loppuesteet menivät heiltä hyvin. Menimme vielä ulos, jossa Claire pisti minut hyppäämään vielä yhden pienen radan, mutta oli liian liukasta. Rolo meni kuitenkin yhden esteen, kunnes oli liian mutaista seuraavan esteen kohdalla ja hän veti pakit alleen. Hän oli jo ponnistamassa, mutta ei sittenkään pystynyt hyppäämään liukkauden takia, joten poni veti pepun alas ja liukui kaksi metriä ja juuri ja juuri puomi putosi. Koko porukka revähti nauramaan, kun se oli niin tyylikkään näköistä. J

Lauantaina iskä lähti Amerikkaan viikoksi, ja muu perhe menimme Oxfordiin. Vierailimme Oxfordin luonnontieteellisessä museossa katsomassa eläimiä ja dinosauruksia. Saimme pidellä siellä vierailulla olleita pöllöjä kädessä ja silitimme 6 viikkoista pöllön poikasta. Tommi piteli myös sirkkoja kädessä. Tämän jälkeen kävelimme keskustaan syömään ja ostin pari heppakirjaa. Syömisen jälkeen kiertelimme keskustassa ja löysin ihanat brittitennarit. Muutaman tunnin kiertelyn jälkeen lähdimme bussilla kotiin. Minä jäin kotiin opiskelemaan, mutta muut lähtivät toisen suomalaisperheen lasten synttäreille, jonka jälkeen Tommi meni kaverin luo seuraamaan jalkapalloa.

Tommi ja minä (tuolla taustalla) pitelemässä tornipöllöjä

Lotta ihastui pöllövauvaan, ja niin taisi pikkuinenkin :)

Tommi ötökän kanssa

Pöllöt

Sunnuntaina minulla oli tunti Morganilla. Tina pisti minut treenaamaan siirtymisiä ja vastalaukkaa tunnin aluksi. Tämän jälkeen aloimme hyppelemään. Tina halusi minun saavan ponin laukkaan energiaa, mutta ei kuitenkaan kaahaamaan, mitä yleensä tapahtuu Morganin kanssa. Hyppäsimme ristikon jälkeen rataa johon kuului laukanvaihtoja ravin kautta. Menin muutamaan otteeseen, jolloin välillä tiet ja laukka oli ihan huonoja, mutta tuli myös hyviäkin laukkapätkiä ja hyppyjä. Jossain kohtaa poni innostui hieman liikaa ja ennen estettä tuli kiva pukkilaukka jäätävine pukkeineen, mutta sitten vään näpäytin raipalla ja taas mentiin kuuliaisemmin ja rauhallisemmin. Lopuksi hän pisti minulle vielä yhden radan, jossa oli kaksi laukanvaihtoa. Tämä meni todella hyvin ja siihen oli hyvä lopettaa. Olin tyytyväinen ratsastukseeni, mutta se olisi tietysti voinut mennä paremminkin, mutta ensi kerralla sitten yritämme jälleen uudelleen ja tehokkaammin.  

Ennen tuntia Lotta ratsasteli hieman Morganilla minun taluttaessa. Hän tipahti kerran Morganin ravistellessa itseään, mutta mitään pahempaa ei sattunut, kun vaan pikkuisen säikähdettiin kaikki. Hän hyppäsi takaisin selkään ja menimme vielä muutaman kierroksen.

Cornwall

Lauantaina lähdimme ajamaan kohti Englannin länsikärkeä. Galdra ja Vili tuli myös mukaan. Ajoimme Exeterin kautta, jossa kävimme syömässä ja ihailemassa vanhan englantilaisen kaupungin katedraalia. Lopulta viiden tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme korpeen, jossa aioimme asua seuraavan viikon vieläpä ilman nettiä. J Oli kuitenkin todella kaunis ja upea pieni maaseutukylä, jossa kelpasi asua viikon verran kauniissa mökissä.

Katedraali Exeterissä

Meidän mökkimme

Sunnuntaina kävimme Land’s endissa, joka on Euroopan läntisin kärki. Oli upeat maisemat ja lintuja riitti paljon: harvinaisempia ja ei niin harvinaisempia. Tämän jälkeen ajoimme Minack theatreen, joka muistuttaa Rooman amfiteatteria. Emme kuitenkaan menneet katsomaan itse paikkaa, vaan ihailimme korkealta kalliolta upeaa rantaa, jossa oli myös lintuja ja haita. Hait ovat onneksi vaarattomia ihmisille täällä Englannissa. Seuraava etappimme oli Penzance, joka on Cornwallin pääkaupunki, jossa söimme ja ajoimme kaupungin ympäri. Oli todella upea kaupunki. Cornwallin kaupungit ovat aika vaatimattomia kalastajakyliä tai pikkukyliä, mutta kyllä sieltä kaikki tarvittava löytyy. Yksi välietappimme ennen mökille menoa oli St. Michael’s mount, joka on saari linnoineen, jonne pääsee maitse vain laskuveden aikana. Tulimme juuri nousuveden aikaan, joten ehdimme vaan piipahtaa saaressa, mutta aioimme mennä sinne uudestaan jossain vaiheessa tällä retkellä. Viimeinen etappimme oli St. Ives, joka on yksi Cornwallin kuuluisimmista kaupungeista. Ajoimme vain kaupungin ympäri ja nappasimme kuvia, jonka jälkeen ajoimme mökkiin. Galdra oli koko päivän meidän mukana ja kävi katsomassa erilaisia nähtävyyksiä. Hänellä riitti tutkittavaa ja hän olikin väsynyt retken jälkeen.

Myrskylintu Land's endissä

Karimetsoja

Galdra Land's endissä

Land's end

Porthcurno beach

Portaat Minack Theatreen

St. Michael's mount

St. Ives

St. Ives

Maanantaina ajoimme Gweekiin, joka oli meidän mökkimme naapurissa. Kävimme paikallisissa markkinoissa, jotka pidettiin sadekelin takia sisällä village hallissa. Söimme pullat ja katselimme erilaisia tauluja ja ruokia, jonka jälkeen ajoimme Eden Projectiin. Edenissä oli erilaisia kasveja erilaisista paikoista ympäri maailmaa, mm. kaikenlaiset sademetsän kasvit ja välimeren kasveja. Oli todella upeita ja pidin paikasta. Sisäänpääsymaksut olivat turhan kalliita verrattuna siihen, että olemme nähneet yli puolet niistä kasveista ihan luonnonvaraisina. Sekin tuli kuitenkin käytyä katsomassa. Kiersimme täällä tunnin tai pari ennen kuin ajoimme takaisin kotiin Mäkkärin ja Pizza Hutin kautta.

Gweekin markkinat 

Eden project

Tiistaina kävimme Gweekissä hylkeiden pelastuskeskuksessa. Galdra pääsi myös mukaan katsomaan hylkeitä. Siellä oli monenlaisia pelastettuja hylkeitä ja pieniä hyljevauvoja. Osa hylkeistä päästetään takaisin luontoon ja osa on olleet siellä jo kaksikymmentä vuotta! Päämääräinen tavoite on pelastaa ja kuntouttaa hylkeitä ja päästää ne takaisin luontoon. Jotkut jotka eivät enää pystyisi selviämään luonnossa, jäävät pelastuskeskukseen hoitoon. Siellä oli myös upea hyljesairaala, jossa kriittisiä tapauksia hoidetaan. Pelastuskeskuksessa oli useiden hylkeiden lisäksi pingviinejä, saukkoja, kaloja, rapuja, meritähtiä ja joitain maatilan eläimiä mm. poneja, vuohia ja lampaita. Saukot olivat mahtavia tapauksia, jotka ihastuivat Galdraan jo viiden metrin etäisyydeltä. He tulivat haistelemaankin häntä ja leikkimään sormiemme kanssa. Saukkojen ”räpylätassut” olivat ihanan pehmeitä eikä niiden kynnet tuntuneet ollenkaan teräviltä. Oli todella ihana paikka, ja näimme monenlaisia hylkeitä ja merileijonia. Oli todella upeaa nähdä miten ne hoitajat ja työntekijät työskentelivät villieläinten kanssa ja auttaen niitä selviytymään elämässään ja pysymään poissa ihmisten läheisyydestä, joka voi olla vaarallista niille.

Tiistaina kävimme myös Lizardissa, joka on Englannin eteläisin kärki. Lizard oli todella upea paikka ja tuulikin oli aika kova. Näimme monenlaisia lintuja etenkin alppivariksia, jotka olivat olleet 50 vuotta muualla täältä Englannista ja nyt ne on tulleet taas takaisin Lizardille pesimään. Otimme paljon kuvia upeasta paikasta. Kävimme syömässä Lizardilla, jolloin äiti ja Tommi ottivat munakasta, Lotta leipää ja minä ja iskä otimme Cornwalliliasta pasteijaa, joka on maailmankuulu.

Alppivaris

Keskiviikkona Tommi, iskä ja minä menimme Millpooliin ratsastamaan clydesdalenin hevosilla. Aluksi emme meinanneet päästä tallille, mutta pienen etsimisen ja soittelun jälkeen onneksi pääsimme perille. Söimem hiukan evästä ja laittauduimme valmiiksi kahden tunnin vaellukseemme. Sain temperamenttisen ja suuren Ecco-nimisen ruunan. Hänellä riitti virtaa ja tahtoikin leikkiä koko ajan. Hänellä oli hauskan keinuvat askeleet, joihin piti tottua hieman. Iskä ratsasti Trotter-nimisellä rauhallisella ruunalla ja Tommi ratsasti Ben-nimisellä hauskalla ruunalla, jolla oli pieni haava jalassaan. Ratsastuksenopettajamme ja tallin omistaja ratsasti säyseällä 4-vuotiaalla ruunalla. Ratsastimme aluksi tiellä, jossa oli todella jyrkkiä mäkiä. Sen jälkeen menimme purolle uimaan ja juottamaan hevosia, jonka jälkeen päädyimme valtion metsään köpöttelemään.  Ennen isolle tielle tulemista takaisin ratsastimme todella jyrkän mäen alas, joka sai hepatkin epäröimään ja todella vaikeakulkuisen metsän läpi. Ravasimme tiellä pitkiä ravipätkiä ennen kuin päädyimme jälleen pellolle ja sieltä takasin tallille päin. Yhteensä matkaa kertyi 2 ja puoli tuntia. Ravasimme ja köpöttelimme monenlaisilla teillä ja jokainen nautti ratsastuksesta suunnattomasti. Rupesinkin miettimään, että onko mitään sellaista tietä tai paikkaa, jossa ei voisi näillä hevosilla mennä, kun ne ravasi ja köpötteli ties missä paikoissa, missä ei kuvittelisi pääsevän millään hevosilla tai autoilla. Oli todella upea kokemus ja paikat olivat aivan jäykkinä tämän jälkeen. Olin todella iloinen, että pääsin kokemaan tällaista upeaa tilaisuutta ratsastella suurilla työhevosilla ja nähdä Cornwallia aivan toisenlaisella ja ainutlaatuisella tavalla. Näimme myös matkalle tallille puolivillejä/villejä Dartmoorin poneja ajaessamme Dartmoorin kansallispuiston läpi. Yleensä näkee poroja lapissa tällä tavalla, mutta oli aivan upeaa nähdä tällainen brittiläinen vanha ponirotu näinkin luonnollisella tavalla kuin sen kuuluukin olla.

Clydesdalen hevosia

(C) tallin omistaja

(C) tallin omistaja

(C) tallin omistaja

(C) tallin omistaja

(C) tallin omistaja

(C) tallin omistaja

(C) tallin omistaja

Torstaina menimme St. Michael’s mountille, mutta silloin oli nousuvesi. Menimmekin siis ensin Portelevenin kylään, joka on historiallinen satamakaupunki. Galdra pääsi jälleen mukaan. Katselimme satamaa ja me lapset maistelimme Cornwallilaista jäätelöä. Oli upea paikka ja todella kauniita taloja, jotka olivat vanhoja kalastajien asumuksia. Laskuveden aikaan menimme taas St. Michael’s mountille. Ensin me lapset leikkisimme leikkipuistossa, jonka jälkeen kävimme kylässä syömässä. Vihdoin pääsimme kävelemään saarelle, jossa upea linna onkin. Linnassa oli eräs opas, joka on käynyt Suomen Hämeenlinnassa opettamassa englantia. Hän tunsi meidät suomalaisiksi melkein heti ja meillä olikin mielenkiintoinen keskustelu. Oli aika hauska sattuma. J Tämän jälkeen kiertelimme linnaa ja vastailimme visakysymyksiin, jotka saimme oppaalta. Oli todella upea ja vanha linna, joka on vieläkin monta vuotta linnassa asuneen suvun omistuksessa ja asuntona. Saaressa on muitakin rakennuksia, joissa vieläkin asutaan.  Saarella oltuamme kiertelimme Penzancen kaupungin, jonka jälkeen ajoimme jälleen mökillemme.

St. Michael's mount

Porteleven

Galdra Portelevenissä

Jättiläisen sydän St. Michael's mountissa

Maisemakuvaa St. Michael's mountista

Penzance

Penzance

Perjantaina ajoimme Penzancen kautta St. Justiin, jossa iskä kävi kaupassa ostamassa hedelmiä ja minä ja Tommi kuvasimme kylää. Galdra oli myös mukana. Tämän jälkeen ajoimme maisemareittiä St. Ivesiin. Näimem tyypillisiä Cornwallilaisia kaivoksia, joista kreivikunta on myös kuuluisa. St. Ivesissa laitoimme auton parkkiin ja lähdimme kiertelemään kaupunkia. Rannalla Tommi ja äiti suuntasivat keskustan puolelle ja minä, iskä, Lotta ja Galdra läskimme rannalle. Olimme hetken hiekkarannalla, jolloin Lotta teki hiekkalinnaa ja me iskän kanssa katsoimme lintuja. Lopuksi kävelimme kalliolle ja St. Ivesin kärkeen ottamaan muutamia kuvia ja katsomaan lintuja. Tämän jälkeen kävelimme takaisin keskustaan, jossa pysähdyimme kahvilan pihaan odottamaan äitiä ja Tommia ja juomaan. Lähdimme sitten yhteistuumin kiertämään kaupunkia ja pysähdyttiin jälleen juomatauolle erääseen pubiin. Lokit olivat liian innokkaita tällä hetkellä ja rupesivat leikkimään pubin asiakkaiden kustannuksella ja saivat erään tarjoilijan hiuskarvat nousemaan pystyyn, kun hän pelästyi niin paljon. Lopuksi menimme ostamaan muutamia matkamuistoja ja lähdimme autolle. Ajoimme vielä Treasure parkin kautta, joka on suuri helmi- ja kultalouhinta paikka.  Äiti kävi siellä tutustumassa ja me muut nauttisimme aurinkoisesta säästä ulkona parkkipaikalla. Ennen mökkiin saavuttuamme, kävimme tutkimassa yhden ison järven lintuja, jonka jälkeen pääsimme mökkiin.

St. Just

Kaivos

Galdra ja minä St. Ivesissä

St. Ives

Lauantaiaamuna lähdimme aikaisin mökistä kohti kotia. Kävimme ennen Plymouthia yhdessä isossa lintujärven ympärillä kävelemässä, jossa Galdrakin pääsi hieman vapaana jaloittelemaan. Tämän jälkeen ajoimme Plymouthin keskustaan, jossa kävimme kaupassa ja vessassa. Sitten kiertelimme tätä vanhaa satamakaupunkia. Sitten oli vuorossa rantakaupunki Torquay, mihin minun oli tarkoitus mennä kielimatkalle viime kesänä, mutta yhden vuoden asuminen täällä sai meidät peruuttamaan sen kielimatkan. Torquay oli todella upea ja kaunis kaupunki. Kävimme keskustassa syömässä, jonka jälkeen lähdimme kävelemään kaupungilla. Näimme upean sataman ja upeita taloja. Iskä meni hakemaan autoa, jolloin me muu perhe lähdimme hieman seikkailemaan rannikkoa pitkin. Tämän jälkeen iskä nouti meidät kyytiin, jolloin heti sade alkoi. Ehdimme just ja just autoon ja valmiina lähtöön, kun kaatosade iski. Tästä alkoikin meidän vielä melkein kolmituntinen kotimatka.

Plymouth

Plymouth

Torquay

Torquay

Torquay